“Otetaan yhdet vielä, jossain tuossa hotellin lähellä”, vetosi hovineiti ja muu entourage Beatrice-neitiin viimeisenä iltana Budapestissa. No hyvä on, mikäs siinä. Aina yhden Cosmopolitanin voi ennen nukkumaanmenoa juoda.
Osuimme pieneen, rähjäiseen kuppilaan Pestin puolella, lähellä hienostohotelleja.Cosmopolitania ei ollut tarjolla, joten joimme isoja tuoppeja olutta ja lämmintä valkoviiniä. Sen verran myöhäinen ilta oli jo, että keskustelukin muuttui henkiseksi. Eräs seurueemme jäsen kävi helpottautumassa, ja palatessaan pöytään oli uudella tarmolla saavuttanut henkistymisen seuraavan tason. – “Tiedättekö, vessassa on aikaa ajatella asioita”. Muu seurue kääntyi tulijaan päin, uudella kiinnostuksella. Kaikki nyökkäilivät, pitää paikkansa.
– “Vessat ovat yhteiskuntamme luovuuden unohtunut voimavara. Niitä on kaikkialla, ja niissä vietetään paljon aikaa, mutta kukaan ei koskaan analysoi paikkoja tai ihmisiä niiden kautta”.Ja niin sai alkunsa vessablogi. Beatrice-neiti on sitä paitsi monta kertaa ajatellut, että olisi jälkipolvillekin tärkeää dokumentoida hänen elämänsä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kuten sanotaan.
(Nyt) Historiallinen Régi Sörpatika löytyy osoitteesta Régiposta utca 4.
Myönnettäköön, että tualetissa valaistus on pienen valoputken varassa ja, että asiakkailta odotetaan siivouspalveluita, mutta tässä paikassa sai vessablogin ajatus alkunsa. Baarimikkomme kertoi pienen kuriositeetin: patika tarkoittaa unkariksi apteekkia. Vessablogi sai alkunsa olutapteekissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti