Down by the laituri / Turun kaupunki

Voih, tätä kuumuutta. Olen sulamaisillani, eikä leidille sovi kylmän drinkin nauttiminen ainakaan ennen puoltapäivää. Tyydyn jääteehen, ja hovineidon parvekkeeseen, josta on suora näkymä kadulle. Ihmiset ovat kesällä niin kauniita. Ihmiset ovat tietysti kauniita myös talvella, mutta ihmiset näyttävät vähän onnellisemmilta kesällä.

Kävimme hovineidon kanssa muistelemaan railakasta retkeämme eräille kaupunkifestivaaleille Turussa. Samalla kun vikkelästi – mutta täysin riittävästi – pystytetyt kaljakojut juottivat festivaalitsijoita, oli paikalle myös kärrätty tusinoittain Bajamajoja. Sinisiä ne olivat, ja niitä riitti niin pitkälle kuin silmä siinsi. Olen välillä taipuvainen liioitteluun, se teidän on ehkä hyvä tietää. Mutta tusinoittain niitä varmasti oli.

Nostan hattua tapahtuman järjestäjille, ja ehkä kaupunginvaltuustolle, jos heilläkin oli sormensa pelissä. Uskoisin tosin, että se voisi turhauttaa näitä kansankynttilöitä, jotka epäitsekkäästi puurtavat puolestamme valtuustoissa ja lautakunnissa ja ties missä, jos asialistan kohdat aidosti keskittyisivät siirrettäviin huusseihin, mutta mitäpä nämä jalot poliitikot ja kansamme edustajat eivät kaupunkilaisten viihtyvyyden puolesta tekisi?

Ehkä kyseisellä Aurajoen vartta kiertävällä festivaalilla on keskivertoa sivistyneempiä kävijöitä, tai sitten paikalle tosiaan oli hankittu ne hieman kalliimmat bajamajat. Nyökyttelisin merkitsevästi, mutta en valitettavasti ymmärrä tai tiedä minkäänlaisia yksityiskohtia näiden matkavessojen kategorisoinneista. Oli syy sitten hellät käyttäjät, tai vastuuntuntoiset vessavastaavat, oli tulos keskivertohuussia parempi.

Niinkin huomaavaisia olivat järjestäjät olleet, että olivat bajamajaan saaneet jopa peilin; ja vieläpä sellaisen josta näki. Epäilen, että jollakulla naisella on ollut valintaprosessissa sormensa pelissä (nyt uskallan nyökytellä merkitsevästi, tällaista minä ymmärrän).